30.8.2010

Puoli vuorokautta lähtöön

Huh huh.

Onpas ollut viikko! Täynnä häslinkiä. Tiistaista asti oon, hyvällä avustuksella tosin ihanaa kiitos pus!, pannut tuulemaan ja nyt! Kaikki viralliset asiat hoidossa pitäis olla kondiksessa, turhat tavarat heitetty pois, käytettävät tavarat annettu pois ja säilytettävät tavarat säilötty (pois?). On myös tyhjennetty, siivottu ja puunattu kämppä (entinen kämppä...) läpikotaisin ja aika hyvin on kyllä saanut aikaa ja energiaa kulutetuksi tällä viikolla. Muuttohan oli varmaan se työläin homma, mutta mua itteäni kyllä eniten vaivas se pakkaaminen. Tunnetustihan olen oikein hyvä ja tehokas pakkaaja...

Mä kun oon vähän semmonen ihminen, jolla on aina vähän liikaa tavaraa mukana. Eli ylipäätäänkin yhtälö Sanelma + pakkaus = varsin epätoimiva. Niin miettikää siitä Sanelma + pakkaus + lähemmäs vuoden tavarat = ............. Keskiviikkona pelkkä vaatekasa, mikä olis tulossa mukaan, paino itsessään lähemmäs 30kg. Luulin, että karsin pois oikein hyvin ja paino väheni muutamia kiloja päälle kahteenkymmeneen. No, eihän se käy päinsä kun siitä puuttuu vielä kengät, kosmetiikka ja muut hösvellit. Tänään sitten alkoikin kunnon (kamala!!) karsiminen, kun matkalaukun paino aamupäivällä kaikkineen oli 28kg... Mulla oli todella tiukat tuomarit seuraamassa tilannetta ja vaikka kyse oli vain materiasta niin meinas suru tulla puseroon kun vaikka mitä joutui jättämään tänne Suomeen. Mutta! Lopputulos oli ekalla punnituksella alle 20kg JEEEEEE, mutta siitä nyt oli unohtunut pari juttua, joten paino nousi ihan vähän päälle kahenkympin mutta miettikää! Vähän hyvin! Olin ihan fiiliksissä, kaikesta karsimisesta huolimattakin, miten vähän se paino oli. Enemmän fiiliksissä olin äsken, kun huomasin että oho hetkonen enpäs lennäkään Finnairilla ja tsekkasin painorajat. Mä voin ottaa 23 kilogrammaa mukaan! Mulla on siis luultavasti alipainoa. ALIPAINOA. MULLA. Siis matkatavaroissa, ei tosiaa nyt muuten hahah. Mikä tarkoittaa, että saan siis kaikki äitin ja iskän toivelistalla olleet kahvit, hapankorput sun muut kuskattua jopa matkatavaroissa mukaan. Kummallista! Aika siistiä. Kiitos tästä kuuluu kyllä muutamalle parhaalle tytskylle ketkä kärsivällisesti jaksoi seurata mun vinkumista ja turhamaista kitumista. Kiitos ja halit.

Onhan näihin viimeisiin päiviin mahtunut paljon muutakin kuin tavaroiden laittamista matkalaukkuun ja pois, sinne takaisin tai jätesäkkeihin ja pois. Aika monta ihanaa ihmistä oon onneks ehtinyt nähdä tällä viikolla. Tarkoitus oli kaikille sanoa kunnolliset heipat ja antaa lähtöhalit, mutta en oo ite tainnut vieläkään oikein tajuta että kohta alkaa matka vähän muualle. Vähän ollut semmonen huithapelimainen olo kun on vaan moikannut meiningillä kohta nähdään taas mutta sit pari kertaa on tajunnut että ei hitto, nään näitä ihmisiä seuraavan kerran toukokuussa. Aika hurjaa. En ole mikään erityinen ikävöitsijätyyppi, mutta kyllä nyt on jo vähän ikävä muutamia ja haluaisin vaan pakata ne matkalaukkuun mukaan. Vink vink, matkalaukkukäskyttäjät, olisitte vaan pakanneet itsenne mukaan niin olisin ollut ihan ookoo... Samalla sinne olis voinut pakata vaikka isoveljenkin mukaan. Ja vaikka pari muutakin. Sit olis jees.

Nyt oon sitten isovanhempien luona Etelä-Suomessa. Täältä he kuskaavat mut sit aamulla Helsinki-Vantaalle, mikä on kyllä huippujuttu. Pitäis mennä nukkumaan. Huomenna tähän aikaan oonkin jo melkein Bangkokissa. En ymmärrä vielä. Milloin hahmotan? Tuntuu, että koko ajan vieläkin sormet syyhyää johonkin pakollisten asioiden hoitoon. Ei nyt mitään stressiä, ei ollut missään vaiheessa, mutta ei tajua vielä että nyt ei tarvitse enää tehdä mitään - pääsen ihan just lomailemaan Pattayalle. Kerran, kerran eilenillalla tuli semmonen "Whiippiiii!"-riemahdus kun hetkellisesti tajusin mikä seikkailu odottaa. Se onkin ollut se ainoo. Lentokoneessa varmaan iskostuu vähän paremmin jo.

Diipadaapadiipadaapa kun tekstiä ja melko tyhjiä sanoja tulee muttamutta. Viimeks en ehtinyt kirjoittaa blogiin ennen kuin lähdin, joten nyt on sit kirjoitettu. Siinä teille hahah. Nukkukaa hyvin ja nauttikaa kirpsakista syyspäivistä. Koska syksy ja kylmyys tekee tuloaan, tänään jo palelsi nahkatakissa. Heh heh semmonen tunne taitaakin mulle jäädä hetkeks vain muistoihin ;)

Hyvää yötä!

-Sanelma

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana Sanelma-Unelma! Kauhulla olen miettinytkin teidän touhujanne siellä Nestorin kanssa, mutta hyvinhän te saitte kaikki kuntoon! Olemme ylpeitä teistä! Taisitte jättää mukavat jäähyväisetkin toisillenne ja yritetään kokoontua täällä "puolivälin krouvissa". Laskemme jo tunteja, milloin näämme sut! Täällä saat vaan lomailla ja ottaa aurinkoa ja soppailla ja olla niin turistia että! Halaus ja turvallista lentoa!
Äippä